Ticon päiväkirja

Neljä päivää on nyt kulunut siitä, kun Holístico saapui Suomeen. Saapumispäivä meni vain hämmästellessä orin upeaa ulkonäköä ja sen rauhallista luonnetta. Tico muutti luonnollisestikin asumaan omistajansa omaan talliin, eli Reckitiin. Saapumisestaan seuraavana päivänä Tico pääsi vielä eläinlääkärin tarkastukseen, sillä halusin varmistua että orilla on kaikki kunnossa pitkän matkustuksen jälkeen. Eläinlääkäri ei löytänytkään orista moitteen sanaa, paitsi hampaista. Nekin olivat vain raspausta vailla, joten se suoritettiin heti. Seuraavan pävän Tico sai viettää kokonaan tarhassa paksun toppaloimen alla ja totutella Suomen talveen. Käytin myös oria maneesissa hieman juoksemassa irtaallaan, että se ei aivan joutuisi seisomaan kun kuolaimia ei vielä voinut suuhun laittaa. Mutta tänään olikin sitten se päivä, kun kiipeäisin tämän pojan selkään. Ticon mukana tuli vanha satula, joka kuitenkin näytti istuvan orille ihan kivasti. Siispä pikaisen varustuksen jälkeen suuntasimme maneesiin yhdessä Ticon ja Jennin kanssa. Jenni piti oria juoksutusliinassa samalla kun minä säädin mahavyötä ja jalustimia. Kevyt ponnistus ja istuin jo pikkuorin selässä. Tico ei reagoinut tähän millään tavalla, joten pyysin Jenniä taluttamaan ensimmäisen kierroksen. Koska Tico vaikutti rauhalliselta kuin ratsastuskoulun poni, käskin Jennin löysätä juoksutusliinan.

Ratsastelin Ticolla ensimmäisellä kerralla noin puolituntia ja koitin vain löytää siitä ne nappulat miten se toimii. Se olikin suhteellisen helppo homma, oria oli selvästi ratsastettu samaan tyyliin kuin täällä Suomessa. Askellus Ticolla oli hieman jäykkää, mutta se olikin odotettavissa matkustuksen ja parin vapaapäivän jälkeen. Ratsastaessa keskityinkin taivuttelemaan oria käynnissä ja ravissa. Laukassa mentiin vain muutama kierros kevyessä istunnassa. Tämän ensimmäisen ratsastuksen perusteella olen tehnyt äärimmäisen hyvän ostoksen näkemättä hevosta etukäteen!